RETKEILYN VIEMÄÄ
Teksti : Jaakko Silvast / Hankasalmen Sanomat
Haastattelu julkaistu alunperin Maaliskuussa 2021 Keski-Suomen maakuntalehtien (Hankasalmen Sanomat, Viispiikkinen, Laukaa-Konnevesi, Viitasaaren Seutu, Sampo & Sisä-Suomen Lehti) "Uutta virtaa" -liitteessä.
RETKEILYN VIEMÄÄ
Tuli räiskyy kotoisasti Harri Kauppisen omakotitalon olohuoneen takassa Hankasalmen Niemisjärvellä.
Lämpöä huokuva puuvalkea ja ulkona paukkuva pakkanen ovat omiaan luomaan puitteet haastattelulle Kauppisen retkeilyharrastuksesta.
Aikaisemmin intohimoinen raskaan rockmusiikin harrastaja nosti aktiivisen bänditoiminnan naulakkoon pari vuotta sitten ja innostui itselleen "uudesta" asiasta.
- Lapsena kävin vanhempieni kanssa paljon pohjoisessa sekä lähiretkillä, ja siitä jäi hyvä mieli. Penskana olin myös ylipäätään tohkeissani erä-asiasta, ja kuten kaikilla muillakin, minullakin oli vyöllä kompassipäinen Rambo-veitsi. Sitten tulivat musiikit ja muut, eikä minua tietyssä vaiheessa olisi saanut metsään kirveelläkään, Kauppinen naurahtaa.
Suhde luontoon kuitenkin säilyi kaveriporukan kanssa muutaman kerran vuodessa järjestettyjen mökkeily- ja lähiluontokohdepainotteisten kokoontumisten ansioista.
- Parisen vuotta sitten kaveri kysyi, että lähdetäänkö Urho Kekkosen kansallispuistoon ruskavaellukselle. Vastasin hetkeäkään epäröimättä, että lähdetään.
- Vasta sen jälkeen aloin miettiä, että mitäs kaikkea sellainen vaatii. Ensimmäiseksi tajusin, että pitää jaksaa kävellä. Hommasin rinkan, laitoin sinne mitä sattuu painoksi ja kävelin aluksi muutaman kilometrin lenkkejä poluilla ja maastossa. Aika hyvin homma haukkasi mukaansa. Ja sitten annoin mennä.
Ensivaelluksellaan Kauppinen kavereineen tallasi yhteensä 85 kilometriä viidessä päivässä, ja tuli käyneeksi Sokostilla saakka.
Sitä ennen hän teki pienempiä reissuja muun muassa Seitsemisen ja Repoveden kansallispuistoissa.
- Kun innostuu ihan uudesta asiasta, niin on paljon mielenkiintoisempaa ruveta ottamaan hommaa haltuun. Retkeily muuttui mielenkiintoiseksi monien pienten juttujen, kuten teltan oikeaoppisen pystyttämisen ja sopivan talvikelin vaatetuksen valitsemisen kautta.
- Periaatteessa aloitin pystymetsästä, lapsuudenkokemuksia lukuun ottamatta. Minulla ei ole partio- tai armeijataustaa. Ei ole niitä kokemuksia, mutta ei toisaalta ennakkoluulojakaan.
Sittemmin Kauppisen retkeilynälkä on kasvanut syödessä. Hän pyrkii tekemään "jonkinnäköisen" retken muutaman kerran viikossa, yön yli -reissuja noin kerran kuukaudessa ja viikon vaelluksen ainakin kerran vuodessa.
- Sen lisäksi ovat niin sanonut normaalit lenkit kunnon ylläpitämiseksi. En ole mikään urheilija, ja pyrin tekemään lenkistäkin retken. Pururadan ravaamisen sijaan painun metsään, ja saatan samalla reissulla kokeilla uuden pastareseptin.
Kauppisen retkipaikkasuosikkeja löytyy jokaisesta ilmansuunnasta, vuodenajasta riippumatta.
- Tuntureiden lisäksi huikeita kohteita ovat esimerkiksi isot avosuoalueet. Minun silmissäni sellainen on äärettömän vaikuttava. Samoin rannikon kallioalueet. Urho Kekkosen kansallispuistolla on minulle erityinen status, koska tein siellä ensimmäisen vaellukseni. Keski-Suomessa parhaita ovat vaikkapa Leivomäen kansallispuiston harjumaisemat ja Etelä-Konneveden kalliorannat.
Harri Kauppinen on edennyt harrastuksessaan varustepuolellakin hissukseen.
Hän testaa pala palalta erilaisia vaihtoehtoja, ja opettelee koko ajan enemmän. Viime aikoina Kauppinen on myös ryhtynyt jakamaan kokemuksiaan somepalvelu Instagramiin perustamassaan Jalan-blogissaan.
- Tuote-esittelyissä en ikinä suosittele mitään varusteita, koska ne sopivat jokaiselle yksilöllisesti. Minulla ei ole opetettavaa vaan jaettavaa. Haluan näyttää, että olen tehnyt tällaisen asian näin ja että siitä voi keskustella. Vastaanotto on ollut mukavan vuorovaikutteista.
Retkeilyharrastuksessa parasta Kauppisen mielestä on luonnon monipuolinen kauneus, itsensä voittaminen ja se, että tehdyt asiat ovat yksinkertaisia.
- Arjessa sitä ympäröi itsensä kaikella liikkeellä ja tekniikalla. Vaelluksella kun pitää itsensä lämpimänä, teltan kuivana, ja saa siihen vielä lämmintä ruokaa päälle, niin ollaan jo aika pitkällä, Kauppinen sanoo.