jalan

Keski-Suomen maakuntaura

Keski-Suomi ei ole enää nykyään tunnettu pitkistä vaellusreiteistä, toisin kuin esimerkiksi Pohjois-Karjala, jossa itse olen viime vuosina viihtynyt reppu selässä. Toisin kuitenkin oli 1980-luvulla, jolloin Keski-Suomen maakuntaliitto ja sen yhteistyökumppanit (mm. kaupungit, kunnat) saivat aikaan silloisen Keski-Suomen läänin halki kulkevan retkeilyreitistön, jolle mahtuivat sekä patikoijat sulan maan aikaan että hiihtäjät talvisin. Sittemmin reitin ylläpito on pitkälti lopetettu.

Maakuntaura merkittiin maastoon sinisllä maalimerkeillä (useimmiten puihin), sinisillä Keski-Suomen maakuntaura -nauhoilla ja noin 1-2 metrin mittaisilla kepeillä, joiden yläosa oli maalattu siniseksi. Reitin varrelta löytyi mm. huollettuja tulipaikkoja, taukokatoksia ja laavuja, joskus myös ulkohuussi. Osaa näistä taukopaikoista huolletaan (oletettavasti vapaaehtoisvoimin) edelleen, mutta monen kohtalona on vähitellen ränsistyä. Kunnat ovat useimmiten suunnanneet varansa muiden ulkoilukohteiden ylläpitoon.

Kaivoin taannoin esiin mustavalkoiset A4-muodossa julkaistut karttalehdet osittain kirjaston arkistokappalekokoelman avulla ja olen sittemmin käynyt patikoimassa suurimman osan maakuntauran patikointireiteistä erimittaisissa pätkissä ihan henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Ajatukseni on ollut myös samalla testata, miten hyvin reitin jäänteet vielä ovat löydettävissä.

On siis muistettava, että Keski-Suomen maakuntauraa ei enää ylläpidetä. Osia vanhasta reitistä pidetään yllä eräiden kuntien alueella (Jyväskylä, Laukaa, Saarijärvi) ilman maakuntauran "leimaa" - pohjautuihan reitti muutenkin osittain jo aiemmin olemassa olleisiin polkuihin tai latupohjiin - ja kulkijat saattavat nähdä reitin sinisiä opasteita tai ruskeapohjaisia viittoja maastossa edelleen. Jyväskylän ja Peurungan välillä maakuntaura tunnetaankin jo Metso-reittinä. Esimerkiksi Äänekosken alueella reitti on osittain jo kasvanut tai kasvamassa umpeen ja Hangasjärven ja Petäjäveden välisellä pätkällä reittimerkinnät ovat lähes kadonneet. Reitin seuraaminen sen nykykunnossa vaatii suunnistustaitoa, karttoja, tuuria sekä kosolti tarkkaavaisuutta kulkijalta.

Karttoja ei tämän sivun kautta löydy, sen sijaan voit tutustua kokemuksiini reitin osista blogipostauksieni kautta; muutama retkikokemus reitiltä on vielä blogiin kirjoittamatta. Jalan tehdyt retket ovat olleet joko päiväretkiä tai sisältäneet yöpymisen reitin varrella.

Omat retkeni Keski-Suomen maakuntauraa etsimässä ovat nyt siinä vaiheessa, että vanhaan karttaan (1:400 000) merkityistä patikointireiteistä olen nyt kävellyt käytännössä kaikki päähaarat. Tallaamatta ovat vielä muutamat vuoden 1985 reittikarttaan merkityt sivureitit (Multia-Saarijärvi, ainakin suunnitelman asteella ollut sivureitti Jyväskylä-Toivakka-Leivonmäki-Joutsa) sekä maakunnan pohjoisosan vanha eräreitti Lapin sormi. Näin ollet retkeni Keski-Suomessa voivat jatkua vielä pitkään poluilla, joita en ole aiemmin kulkenut. Näinkin voi harrastaa tutkimusmatkailua, ihan kotimaakunnassa!

Upe Nykänen
(9.9.2017)
Stacks Image 1728